Taidon historia lyhyesti
TAIDO ON NUORI BUDOLAJI
Taidon kehittäjä Seiken Shukumine syntyi Okinawalla vuonna 1925. Jo alle 10-vuotiaana hän aloitti karaten opiskelun Anko Sadoyaman opissa.Täytettyään 14 vuotta hän aloitti Soko Kishimoton oppilaana, jolla oli ollut vain kahdeksan oppilasta ennen Shukuminea. Kishimoto itse oli saanut oppinsa mestari ”Bushi” Takemuralta, joka oli tunnettu okinawa-te ja bojutsu -mestari. Kishimoto kuoli Okinawan taistelussa vuonna 1945, ja Shukumine oli hänen oppilaansa aina siihen saakka.
”Elämän ja kuoleman kuva”
Toisessa maailmansodassa amerikkalaisten hyökätessä Okinawalle Shukumine liittyi Japanin merivoimien kamikaze-osastoon ja hänestä tehtiin ns. kaiten-mies (”yhden miehen torpedo” – kaiten-veneet olivat räjähteillä täytettyjä nopeita veneitä, jotka oli tarkoitus ajaa vihollislaivan kylkeen). Hyökkäyksen aikana hänen torpedonsa vioittui, eikä hän koskaan voinut viedä hyökkäystään loppuun, vaan joutui palaamaan rantaan.
Shukumine selvisi sodasta siis hengissä, mutta palatessaan kotiin hän löysi Okinawan tuhottuna ja oman opettajansa kuolleena. Sota vaikutti Shukuminen ajatuksiin taistelusta ja kamppailulajeista. Hän koki sodassa ”elämän ja kuoleman kuvan”, mikä tarkoitti sitä, että ihminen, joka tuntee itsensä jo kuolleeksi, pystyy ylittämään kaikki rajat. Tämä huomio vaikutti jatkossa suuresti hänen karateensa ja harjoitusmetodeihinsa. Lisäksi hän koki, että olemassa olevat kamppailulajit eivät pysty vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin.
Gensei-ryu karatesta kohti taidoa
Sodan loputtua Shukumine eristäytyi muusta maailmasta saarelle Okinawan ulkopuolella kehittämään edelleen ideoita, jotka olivat peräisin hänen kaiten-ajaltaan. Yhdistäen Sadoyamalta ja Kishimotolta oppimiensa okinawa-ten klassisia tekniikoita ja uusia ideoitaan hän loi uuden karaten tyylisuunnan, jota hän alkoi kutsua gensei-ryuksi.
Vuonna 1949 Iton kaupungissa Shukuminen esitteli karateaan ensimmäisen kerran yleisölle ja vuosikymmenen vaihteessa hän esiintyi Japanin television järjestämässä karaten esittelytilaisuudessa. Hän esitti tilaisuudessa kushanku dai -katan eli liikesarjan. Katasta teki erityisen se, että kataan alkuperäisesti kuuluvan kaksoispotkun sijaan hän tekikin kahdeksan potkua sekä murskasi 34 kattotiiltä kämmensyrjälyönnillä.
Samaan aikaan Shukumine toimi silloisen JKA:n (Japan Karate Association) varapresidenttinä ja vuonna 1956 hän sai Dai Nippon Butokukailta Karate-do arvon 8. dan kyoho.
Shukumine levitti kehittämäänsä tyylisuuntaa Japanissa, pääasiassa Tokion alueella koko 50-luvun ja gensei-ryuta opetettiin myös Japanin itsepuolustusjoukoille Tachikawan sotilasalueella. Shukumine ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen kehittämäänsä tyylisuuntaan, sillä hän piti ylipäätään karatea rajallisena sen kaksiulotteisesta luonteesta johtuen. Shukumine miettikin, kuinka pystyisi liittämään kamppailulajit kolmiulotteisuuteen.
Taido syntyi 1960-luvulla
Pitkän kehitystyön jälkeen syntyi uusi laji nimeltä taido. Kolmiulotteisuus ei ollut enää vain ajatus, sillä taidossa karaten perinteisiin potkuihin ja lyönteihin tuli mukaan konkreettisesti monta uutta innovaatioita: pyörivät ja kierteiset liikkeet, akrobatialiikkeet, nopea ja tehokas jalkatyöskentely sekä vartalon akselin muuttaminen. Shukumine kehitti taidotekniikoiden taustaksi myös teorian budon yleisistä elementeistä: taiki – hengityksen säännöt, doko – kehon hallitsemisen säännöt ja seigyo – konfliktien hallinnan säännöt. Taidon tarkoitus on olla menetelmä, jolla kehitetään kamppailulajeja perinteisillä arvoilla tieteellisin metodein. Samassa yhteydessä Shukumine kehitti teorian ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksesta.
1925
Seiken Shukumine syntyi Nahan kaupungissa Okinawalla 9. joulukuuta.
1934
Shukumine aloitti okinawaten harjoittelemisen Sadoyama Ankon johdolla 8-vuotiaana.
1938
Noin neljän vuoden harjoittelun jälkeen Shukumine lähti Sadoyaman opista Teimasta kouluun Nagoon, jossa hän harjoitteli kendoa. Shukumine näki tuolloin karatenäytöksen, jossa esiintyivät Chotoku Kyan (shorin-ryu) ja Chojun Miyagi (gojuryu). Hän olisi halunnut Kyanin oppilaaksi, mutta se oli mahdotonta Kyanin dōjōn kaukaisen sijainnin vuoksi.
1939
Shukumine esitellään Soko Kishimotolle. Shukuminen vieraillessa Kishimoton luona tämä yllättäen heitti tulipesästä sieppaamansa hiilihangon täydellä voimalla Shukuminea kohti. Shukumine onnistui väistämään kohti heitetyn rautatangon, ja Kishimoto hyväksyi hänet oppilaakseen. Kishimoto hyväksyi aikanaan vain yhdeksän oppilasta, joista viimeiset olivat Seiken Shukumine ja Seitoku Higa.
1943
18-vuotiaana Shukumine värvättiin laivastoon ja kaiten-veneen (räjähteillä täytettyjä nopeita veneitä, jotka oli tarkoitus ajaa vihollislaivan kylkeen, vrt. kamikaze-lentäjät) kuljettajaksi. Hän mietti paljon sitä, kuinka pystyisi pääsemään tarpeeksi lähelle vihollista kovan tulituksen alla. Hän yritti tuolloin harjoituksissa käyttää oppimiaan strategioita, mutta huomasi että niiden mukaiset liikkeet olivat liian pieniä ja liian suoraviivaisia kaiten-veneen ohjailuun. Vuosina 1943–45 Shukumine loi osia un, hen– ja ten-tekniikkaluokista.
1945
10. elokuuta Shukumine ja hänen kaiten-ryhmänsä sai käskyn, jonka mukaan heidän tulisi suorittaa tehtävänsä 18. elokuuta. Japanin keisari Hirohito antautui kuitenkin ennen, kuin Shukumine ennätti suorittamaan tehtäväänsä.
1946–48
Seiken Shukumine omisti itsensä säälimättömälle harjoittelulle. Hän kehitti eristäytyneenä edelleen ideoita, jotka olivat peräisin hänen kaiten-ajaltaan.
1949
Shukumine palasi Japaniin Okinawan saarilta ja antoi ensimmäisen varsinaisen näytöksen Iton kaupungissa, Shizuokan prefektuurissa.
1950
Shukumine loi 50-luvun alussa sansai no katan, jossa ensimmäisen kerran esitettiin sentai ryōte katana uchi, hentai manji geri ja hentai ebi geri.
1953
Shukumine alkoi opettaa sitä, minkä oli luonut sodan jälkeisenä aikana. Hän oli systematisoinut tyylinsä ja nimennyt sen gensei-ryūksi, joka oli hyvin perinteinen tyylisuunta. Hän kokeili näitä tekniikoita Japanin itsepuolustusjoukoissa ja yliopistoissa. Samanaikaisesti hän ajoi sisään luomiaan uusia ideoita.
1954
Shukumine teki tyyliään tunnetuiksi kuuluisissa näytöksissä. Lokakuussa Japanin TV:ssä järjestettiin karatenäytös, jossa Shukumine esitti kushanku dai katan ja murskasi shutolla 35 kattotiiltä.
1957
Shukumine sai Dai Nippon Butokukailta Karate-dō arvon 8. dan hanshi.
1962
Shukuminen näkemys budōsta muuttui ja samalla sengin ja nengin yhdistämisen kautta syntyi uusi budolaji. Shukumine nimesi sen taidōksi.
1963
Shukumine viimeisteli taidon perustan ja samalla kehitti teorian ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksesta.
1964
Teos Shin Karate-Dō Kyōhan julkaistiin. Kirjaa pidetään gensei-ryun raamattuna. Kirja on yli 500-sivuinen mestariteos gensei-ryūsta.
1965
Shukumine kokosi taidon loogiseksi kamppailulajiksi. Hän perusti myös Japanin taidoliiton sekä Taidō Hon-in’in.
1967
Järjestettiin ensimmäiset Japanin taidomestaruuskilpailut, josta muodostui vuotuinen tapahtuma.
1968-1969
Suomalainen judotaustan omaava Kauko Korhonen matkusti Japaniin judo-oppin, mutta erinäisten sattumusten johdosta hän päätyikin taidon pariin ja harjoitteli pienessä Shibatan kylässä Tomomi Aokin johdolla. Kovan harjoittelun tuloksena Korhonen suoritti ensimmäisenä suomalaisena taidokana mustan vyön.
1970
Kauko Korhonen esitteli lajin Ruotsissa ja perusti ensimmäisen Japanin ulkopuolisen ja luonnollisesti Ruotsin ensimmäisen taidoseuran Taidokan. Korhosta voidaan pitää ruotsalaisen taidon isänä.
1972
Opiskelija Minoru Okanda 2.dan toi taidon Suomeen. Ensimmäiseksi lajia esiteltiin Lahden Sugatan judosalilla. Ensimmäiset taidokat olivat Lahden Sugatan judokoita, joihin Okandan voimakas tekniikka ja nopea liikkuminen teki vaikutuksen. Taidoa alettiin harjoitella Genseidojon alla, joka oli Lahden Sugatan taidojaos.
1973
Kun Minoru Okanda palasi Japaniin, hänen kanssaan sinne matkusti Hannu Helminen, joka harjoitteli Kitasaton yliopistolla taidoa kolmesti päivässä. Tuliaisina yli puolen vuoden mittaiselta matkalta Helmisellä oli 2.kyun ruskea vyö, joinka myönsi lajin kehittäjä Seiken Shukumine. Lahdessa aloitettua taido-opetusta oli Suomeen tullut jatkamaan Kenji Uemura 4.dan.
1974
Ensimmäinen virallinen alkeiskurssi aloitettiin Lahdessa.
1975
Heikki Koverola, Jukka Malin, Jyrki Talvisalmi lähtevät Japaniin taido-oppiin yhdessä Hannu Helmisen kanssa. Hannu Helminen suorittaa toisena suomalaisena 1. dan mustan vyön ja saa poikkeusluvan myöntää kyu-arvoja Suomessa. Miehet ottavat matkan aikana osaa myös taidokilpailuihin. Koverola ja Helminen viettivät Japanissa kolme kuukautta. Malin ja Talvisalmi puoli vuotta. Laji kehittyi voimakkaasti tuona aikana, joten jokainen japaninkävijä toi tullessaan uutta oppia.
1976
Yuetsu Tanaka ja Mutsuo Katami vierailivat Suomessa kahden kuukauden ajan. Yhdysvalloissa aloitettiin taidon harjoittelu Mitsunobu Uchidan johdolla. Ensimmäinen myös naisille suunnattu alkeiskurssi alkaa. Mukana kurssilla aloittaa myös Johanna Ruokosalmi.
1977
Jukka Kirsi ja Tuula Junden (myöh. Kirsi) lähtivät opintomatkalle Japaniin.Matka kesti viisi kuukautta.
1978
Ensimmäiset taidon SM-kilpailut järjestettiin Lahdessa.
1979
Mitsuharu Tsuchiya perustaa Portugalin taidoliiton.
1980
Shukumine vieraili Suomessa Kawachin, Tanakan, Kondōn ja Tsuchiyan kanssa.
1981
Suomen Taidoliitto perustettiin.
1984
Suomen Taidoliitto liittyi World Taido Federationin jäseneksi. Ensimmäiset nuorten SM-kilpailut järjestettiin. Japanissa pidetyissä kansaivvälisissä kilpailuissa Jukka Kirsi tyhjensi palkintopöydän voittamalla henkilökohtaisen hokein ja ottelun mestaruudet.
1985
Marc Truong perustaa Ranskan taidoliiton. Tanskalaiset gensei-ryu karaten harrastajat alkavat harjoitella taidoa.
1986
Järjestettiin ensimmäiset joukkueiden SM-kilpailut.
1987
Uddevallassa, Ruotsissa järjestettiin ensimmäiset EM-kilpailut. Peter Laitiaisesta ja Riitta Airamosta tuli Suomen ensimmäiset Euroopanmestarit. Airamo vie hokein mestaruuden ja Laitiainen ottelun. Kilpailuissa hokeissa kilpailivat sekä naiset että miehet samassa sarjassa. Otteluun saattoivat ottaa osaa vain miehet.
1988
Seiken Shukuminen kirja Taido Gairon julkaistaan.
1989
Suomalaiset kilpailevat jälleen Japanissa kansainvälisissä kilpailuissa. Jukka Kirsi vie miesten otteluhopeaa ja hokeissa pronssia. Naisten sarjassa Riitta Korhonen (os. Airamo) ottaa hopeaa henkilökotaisessa hokeissa. Kulta meni Terako Miyaharalle, joka on mahdollisesti yksi parhaimmista naistaidokoista taidon historiassa.
1993
Japanissa järjestetään lajin ensimmäiset viralliset MM-kilpailut.
1997
Taidon toiset MM-kilpailut järjestettiin Helsingissä. Kilpailuissa Suomi niittä menestystä, kun Henri Kosonen ja Pauliina Vaittinen ottavat henkilökohtaiset hokein kultamitalit ja naisten dantai hokei joukkue saavuttaa myös kultaa. Ruotsalaiset opiskelijat aloittavat taidotoiminnan Australiassa.
2001
Seiken Shukumine kuoli 26. marraskuuta Shizuokan prefektuurissa. Taidon teknistä kehitystä jatkaa Taidō Hon-in.
Lars Larm aloittaa taidotoiminnan Isossa-Britanniassa.
2003
Suomi isännöi EM-kilpailut vuonna 2003 Hollolassa.
2004
Taidō Hon-in julkaisee Mitsuo Kondōn kaksiosaisen teoksen Taidō Kyōhan.
2005
Lajin MM-kilpailut järjestetään Göteborgissa Ruotsissa. Suomi ottaa naisten ottelussa kolmoisvoiton: Satu Hiltunen kultaa, Sanna Haapanen hopeaa ja Suvi Lindroos Pronssia.
2007
EM-kilpailut käydään Leidenissä Hollannissa.
2009
Hiroshimassa järjestetään lajin MM-kilpailut. Minna Karjalainen voittaa naisten ottelun.
2011
Suomen Taidoliitto ry liittyy Suomen Karateliitto ry:n jäseneksi. Taidotoiminta aloitetaan Norjassa Björn Sjöberg ja Leif Nilssonin toimesta. Taidotoiminta alkaa lokakuussa Saksassa Tuomas ja Piia Luttisen toimesta ensimmäisen alkeiskurssin myötä.
EM-kilpailut käydään Ranskassa.
2013
MM-kilpailut järjestettiin jälleen Helsingissä. Saksa aloitti hakemaan virallista statusta Maailman Taidoliitosta. WTF:n kokous pidettiin kesällä Helsingin MM-tapahtuman yhteydessä. Kokouksessa päätettiin, että Taido Kyohanin käännöstyötä japanista englanniksi lähdetään viemään eteenpäin ammattikääntäjien voimin.
2014
Suomen Taidoliitto purettiin ja Suomen Taido muodosti taidon lajikollegion Suomen Karateliitto ry:ssä. Taidon lajikollegio toimii kaikkien suomalaisten taidoseurojen yhdyssiteenä sekä lajin edunvalvojana Suomessa.
2015
Taido täytti 50 vuotta 23.2015. Ruotsi isännöi taidon EM-kilpailut Tanumissa. Joukkorahoituksella toteutettu Taido Kyohanin ensimmäisen osan käännös julkaistiin.
2017
Japanin Kofussa järjestettiin henkilökohtaiset ja joukkeiden MM-kilpailut. Suomalaisnaiset tekivät ottivat kaksoisvoiton naisten hokeissa: Suvi Nissinen kultaa ja Laura Pellikka hopeaa.
Iraniin suoritetaan ensimmäinen sininen vyö ja kansallisen liiton perustaminen tulee ajankohtaiseksi.