Eveliina Codesso-Lipponen
Junioritaidoka

Aloitin taidon neljä vuotta sitten eli 3,5-vuotiaana. Aloitin, koska äiti ja isikin olivat taidossa. Harrastin taido ensin Kervalla Taido Mineissä kolme vuotta ja nyt olen ollut Taido Kids ryhmässä vuoden. Harrastan taidoa, koska se on kivaa. Kilpaileminenkin on kivaa ja minulla on taidossa useita kavereita. Parasta taidossa on iso kärrynpyörä ja se kun saa pyörähtää kaksi kertaa peräkkäin ympäri yhdessä tekniikassa.

Martti Rahkila
KUNTOILIJA

Aloitin taidon yli 30-vuotiaana etsiessäni monipuolista, haastavaa, toiminnallista liikuntamuotoa. Laji vei heti mennessään monipuolisuutensa, hienon teoriansa ja filosofiansa ansiosta. Olen kilpaillut sekä yksilö- että joukkuelajeissa säännöllisesti, mutta harvakseltaan. Kilpailen kuitenkin lähinnä haastaakseni itseni ja oppiakseni, sillä jo alusta pitäen olen ollut kiinnostuneempi valmentamisesta ja opettamisesta. Olenkin panostanut liiton koulutuksiin ja pikkuhiljaa kouluttautunut aina kamppailulajien 3. tason valmentajaksi asti. Tärkein arvo minulle on kuitenkin säännöllisellä harjoittelulla, jonka avulla pysyy kunnossa ja terveenä. Minulla on vielä paljon opittavaa ja lajin parissa riittää haasteita

Aarne Soininen
SUOMEN VANHIN TAIDOKA

Taidoharrastukseni alkoi syksyllä 1992 ollessani 51-vuotias. Menimme Vääksyn liikuntahallille katsomaan 10-vuotiaan poikani kanssa Asikkalan Taidon alkeiskurssinäytöstä. Pojan oli tarkoitus aloittaa taido. Näytöksessä oli Jukka Kirsi vieraanaan japanilainen Tanaka-sensei, joka teki näyttävän hokein. Se oli ensimmäinen näkemäni japanilaisen tekemä hokei ja se näytti tosi hyvältä. Jukka sanoi, että tule itsekin kokeilemaan lajia ja taidossa ollaan vieläkin. Liikuntaa olen harrastanut aina: jääkiekkoa, jalkapalloa ym. palloilulajeja. Olen kilpaillut sonen-sarjassa (35 +) vuodesta 1997 Cup- ja SM-kilpailuissa, lisäksi EM- ja MM-ystävyyskilpailuissa vaihtelevalla menestyksellä. Olen myös opettanut ja valmentanut seuramme junnuja ja diesel-ryhmiä tarvittaessa.

Katja Anoschkin
VUODEN TAIDOKA 2016

Minulla on taustaa useasta eri lajista ja olin jo päättänyt jättää aktiivisen kilpaurheilu-uran taakseni. Löysin kuitenkin taidon kautta uudelleen kilpailemisen ilon. Nautin haasteesta ja jännityksestä, jonka jokainen kilpailu ja siihen valmistautuminen tuottaa. Lajin akrobaattisuus, esteettisyys ja yhteisöllisyys olivat minulle tärkeitä lajin pariin houkuttavia asioita.

Muihin suoraviivaisempiin kamppailulajeihin verrattuna jännitystä tuo vauhti ja kolmiuloitteisuus. Tämä tarkoittaa sitä että nopeat lyönnit, potkut ja kaadot voivat tulla mistä tahansa suunnasta. Taido-ottelussa ollaan jatkuvasti liikkeessä ja reaktiot ovat usein yllättäviä ja luovia.

Antti Peltonen
MAAJOUKKUETAIDOKA

Aloitin taidon 7-vuotiaana. Äidin työkaveri harrasti taidoa ja ehdotti minulle lajia ja saman tien kolahti. Varsinkin ”hankalan” ja villin ykkös- ja kakkosluokan rinnalla laji ja yhteisö, jossa koki onnistumisia ja sai purkaa energiaa, oli mahtava ja ehkä jopa ns. ”pelastus” nuoruudelle. Taido ei kuitenkaan ole suinkaan ainoa laji vaan on tullut myös pelattua jalkapalloa, futsalia, sählyä, jääkiekkoa jne. Nykyäänkin treenaan todella paljon kaikkea oheisjuttua taidon ohella. Monipuolisuus on omalta osaltaan pitänyt mielenkiinnon yllä lajiin, koska ei ole päässyt tulemaan ähkyä. Olen aina ollut kaikessa  todella kilpailuhenkinen ja tykännyt haastaa itseäni.  Junnuna tuli melko paljonkin mestaruuksia, mutta itselle hienoimmat saavutukset on ensimmäisenä ranking-vuotena saavutettu maajoukkuepaikka ja EM-pronssi. Ja tietysti tuntui mahtavalta voittaa  SM-kultaa jissenissä, vaikka olikin välivuosi. Salaisuutta ei todellakaan ole, paljon treeniä ja mahtavat treenikaverit ja -vetäjät.  Asia, jonka ajattelen vaikuttavan treenimotivaatioon ja sitä kautta ehkä menestykseen on se, että vihaan yli kaiken häviämistä. Päävalmentaja Mikko Mönkkönen  sanoi joskus: ”Ape ei oo teknisesti tai taidollisesti edes kovin hyvä, mutta se jaksaa ja haluu voittaa.”

Elisa Rousu
SUOMEN TAIDON PJ

Taidon aloitin 15-vuotiaana, mutta sitä ennen olin pelannut jalkapalloa urheiluseurassa. Nuorempana futiksen lisäksi liikuin omatoimisesti aktiivisesti esimerkiksi talvisin hiihdin lähes päivittäin sekä kesäisin pelasin tennistä, pihapelejä unohtamatta. Taidossa harrastekilpaileminen kuului harjoitteluun alkuajoista saakka. Tavoitteellisemman oheisharjoittelun ja kilpailulähtöisemmän harjoittelun aloitin noin 22-vuotiaana. Suurin etappi oli lajin MM-kilpailut 1997 dantai hokein maailmanmestaruuksineen. MM-kilpailujen jälkeen jatkoin satunnaisena harrastekilpailijana. Myöhemmin taidon rinnalle on tullut monipuolista kuntoilua viimeisempänä lajina golf. Taidon osalta harjoitusten ohjaus ja opettaminen on tullut päärooliksi. Myös järjestö- ja tuomaritoiminta ovat lisääntyneet matkan varrella. Taido on antanut vuosikymmenten aikana itselleni paljon. Tärkeimmäksi nousee hyvät ystävyyssuhteet, joita vuosien varrella on syntynyt lukuisia. Sosiaalinen toiminta ja taidon kehittäminen eteenpäin yhdessä muiden taidokoitten kanssa niin omassa seurassa, valiokunnissa ja liittotasolla on myös hyvä vastapaino työelämälle. Toisten taidonharrastajien kanssa on mukava viettää aikaa niin tatamilla kuin sen ulkopuolellakin.