Suomen Taido palkitsi ansioituneita ja menestyneitä harrastajia 24.11. pidetyssä palkitsemistilaisuudessa.
Nimitys Suomen Taidon Hall of Fameen
Vuonna 2018 Suomen Taidon johtoryhmä nosti ensimmäisen taidokan Suomen Taidon Hall of Fameen. Nimitys Suomen Taidon Hall of Fameen on suurin kunnianosoitus ja kiitos, jonka harrastaja voi Suomessa lajissaan saada. Ensimmäisenä taidokana Hall of Fameen nostetaan Hannu Helminen Lahdesta. Helmistä voidaan pitää suomalaisen taidon isänä ja hän on myös ensimmäinen suomalainen taidon musta vyö. Helminen on dokumentoinut tarkasti ja järjestelmällisesti taidon ensimmäisiä toimintavuosia. Ilman Hannu Helmisen ankaraa paneutumista ja omistautumista lajille, suomalaisen taidon historia olisi toisenlainen.
Vuoden Taidoka
Jasser Anoschkin – Menestyminen kilpailuissa, aktiivinen, posItiivinen ja kehittävä ote taidossa.
Vuoden seura
Turun Taidoseura ry – Seura on lähtenyt kehittämään toimintaansa ja jäsenhankintaansa lähtemällä mukaan mm. seurakehityshankkeeseen ja uudistamalla markkinointiaan. Turun Taidoseura otti kaudella 2018 järjestettäväkseen kauden kahdet cup-kilpailut eli Turun tuplan. Turun Taidoseuran jäsenet osallistuvat aktiivisesti tapahtumiin ja koulutuksiin ja järjestävät niitä myös itse. Seura on kouluttanut vuoden 2018 aikana myös kaksi valmentajaa tasolle III ja seura on hoitannut kaikki velvoitteensa (jäsenmaksut/ ilmoitukset/ lisenssit) moitteettomasti ja ajallaan. Turun Taidoseura on luotettava ja vakaa toimija Suomen Taidon yhteistyötahona.
Vuoden nuori taidoka
Elina Assiep, Asikkalan Taido ry – Assiep on osallistunut jo vuosia aktiivisesti ja innostuneesti tapahtumiin, kilpailuihin, koulutuksiin sekä nuorten valmennusryhmän toimintaan. Hän on käynyt ennakkoluulottomasti myös Ruotsissa ja Japanissa kilpailemassa. Assiep on tuttu näky myös talkootyössä seurassa ja tapahtumissa (esim. Go ju nin -jissen). Tämä Vuoden nuori taidoka tsemppaa muita ja suhtautuu taidoon esimerkillisen intohimoisesti.
Vuoden aikuisharrastaja
Kari Hakuli, Kouvolan Taido ry – Aktiivinen taidoka, joka on tuttu näky niin junnuharjoitusten luotsina omassa seurassa, eri puolella Suomea järjestettävissä tapahtumissa ja kilpailuissa kuin Suomen Taidon johtoryhmässäkin. Hakulilla on vankka seuratoiminnan tuntemus ja hän huolehtii omassa seurassaan siitä, että seuralla on tila ja sopivat ajat harrastaa lajia paikkakunnalla järkevään hintaan. Hakuli suhtautuu lajiin suurella sydämellä ja jaksaa kehittää itseään aktiivisesti erilaisissa koulutuksissa.
Vuoden junioriohjaaja
Mari Pilvesvuori, Järvenpään Taidoseura ry – Pilvesvuoren ansiosta Järvenpään Taidoseuran junioritoiminta on kasvanut viimeisten vuosien aikana suuremmaksi kokonaisuudeksi ja harjoituksissa kaikilla on hauskaa. Myös seuran Kids-harjoitussuunnitelma on Pilvesvuoren ansiota ja hänen kokemuksensa lasten opettamisessa näkyy taidotekniikoiden pilkkomisesta leikinomaisiksi harjoitteiksi, jolloin nuorimmatkin harrastajat oppivat taidoa suorastaan tietämättään! Pilvesvuori huomioi myös eri harrastajien osaamistason ohjauksessaan ja kaikille on mielekästä tulla paikalle harjoituksiin.
Vuoden taidotekoehdokkaat
Järvenpään onnistunut jäsenhankinta
Seurassa on monta uutta taidoperhettä, jossa koko perhe harrastaa taidoa (lapset Kids-ryhmässä ja vanhemmat aikuisten ryhmässä). Kun mukana on koko perhe, saadaan mukaan myös perheen aikuiset!
Suomen Taidon kultainen ansiomerkki
Tuula Tilley
Tilley aloitti taidon jo vuonna 1976 ensimmäisellä naisille suunnatulla alkeiskurssilla. Hän oli tiiviisti mukana toiminnassa lajin alkuvaiheista lähtien ensin seuratoiminnassa mutta heti 1981 lähtien myös liittotasolla, kun Suomen Taidoliitto perustettiin. Tilley oli yksi kolmesta perustajajäsensestä ja hän toimi pitkään liiton sihteerisnä. perustajajäsen. Tilley edisti alusta alkaen myös naisten asemaa taidossa ja hänellä onkin ollut tärkeä rooli itse lajin kehityksessä, sillä käydessään Jukka Kirsin kanssa Japanissa harjoittelemassa useamman kuukauden mittaisilla opintomatkoillaan, hänen pyynnöstään naisille kehitettiin nen in no hokei sekä ten in no hokei. Tilley on lajissa merkittävä taustavaikuttaja niin järjestötoiminnan syntymisen, tiedotuksen kuin japaniyhteyksienkin osalta. Tilleyn johdolla alettiin julkaista myös jäsenlehti Gamaeta. Hänen panoksensa lajille on ollut korvaamaton. Tilley aloitti lajin Lahdessa, mutta Asikkalaan muuton jälkeen antoi panoksensa uuden seuran perustamiselle v. 1986 lähtien toimien mm. Asikkalan Taidon puheenjohtajana ja ohjasi Asikkalassa harjoituksia napakalla ja vaativalla otteellaan 1990-luvun alkupuolelle saakka.
Kai Puustinen, Yliopiston Taido ry
Puustinen aloitti taidon vuonna 1989. Hänet on palkittu Suomen Taidoliiton ansioituneena taidokana vuonna 2004 pitkäaikasesta työskentelystä liiton hallituksessa sekä liiton toiminnanjohtajana. Hän on ollut viemässä suomalaista taidoa eteenpäin ja kohti järjestäytynyttä urheilujärjestötoimintaa. Puustisen aikana Suomen Taidoliitto muutti SLU -talolle ja taido pääsi mukaan ns. liikunnan piireihin ja erilaisiin hankkeisiin mm. mm. tasa-arvohanke ja maahanmuuttajahanke. Puustinen on ollut taustavaikuttajana myös monen seuran perustamisessa. Puustinen on Yliopiston Taidon perustajajäsen ja toiminut myös seuran puheenjohtajana. Puustinen on edelleen mukana taidotoiminnassa ja on Yliopiston Taidon kunniajäsen.
Ossi Pynnönen, Asikkalan Taido ry
Ossi Pynnönen aloitti Taidon 13-vuotiaana juniorina ja jo muutaman vuoden jälkeen hän otti vastuuta seuran harjoitusohjelmien tekemisestä ja harjoitusten vetämisestä. Pynnönen on omalla karismallaan ja osaamisellaan vanginnut Asikkalalaisten nuorten sydämet ja huolehtinut, että nuoret oppivat taidon salat. Pynnönen on kannustanut asikkalalaisia myös kilpailemaan. Pynnönen on toiminut vuosina 1995-2002 seuran varapuheenjohtajana, puheenjohtajana, treenivetäjänä ja päävetäjänä sekä vuosien 2003-2018 aikana päävetäjänä varapuheenjohtajana ja vyökoepuoltajana. Pynnönen on nähty aiemmin myös maajoukkueessa ja opiskeluaikana hän antoi panoksensa myös Tampereen Taidossa pidettynä ohjaajana.
Aarne Soininen, Asikkalan Taido ry
Aarne Soininen aloitti taidon vuonna 1993 ja jo muutamaa vuotta myöhemmin hän lähti mukaan hallitustyöskentelyyn. Soininen on toiminut 1995-2018 välisenä aikana yhteensä 23 vuotta seuran rahastonhoitajana, sihteerinä, alkeiskurssien vetäjänä ja apuvetäjänä + ja aktiivisesti Asikkalan Taidon seuratoiminnassa. Ilman Aarne Soinisen vankkumatonta panosta seura olisi ollut monta kertaa pulassa.
Suomen Taidon hopeinen ansiomerkki
Jukka Hakulinen, Asikkalan Taido ry
Hakulinen aloitti taidon vuonna 2000 ja melko pian lajin pariin tulemisen jälkeen, hän otti vastuuta seuran hallinnossa. Hakulinen on toiminut vuosina 2002-2018 vuoden varapuheenjohtajana, jonka jälkeen yhteensä 15 vuotta puheenjohtajana, junnujen päävetäjänä, vetäjänä, 2 vuotta vyökoepuoltajana ja on näin ollen toiminut Asikkalan Taidon kulmakivenä 16 vuotta. Hakulinen jakoi myös osaamistaan vuoden 2013 MM-kilpailuissa vastaten tilaisuuden turvallisuudesta.
Juha Lemmetti, Tampereen Taido ry
Lemmetti on aloittanut Taidon treenaamisen 1999 ja ollut siitä lähtien aktiivinen treenaaja ja seuratoimija. Juha on ollut yli kymmenen vuotta seuran hallituksessa ja toiminut puheenjohtajana, rahastonhoitajana ja hallituksen jäsenenä. Juha on ollut aina seuran järjen ääni päätöksiä tehtäessä ja on vienyt seuratoimintaa ammatillisempaan suuntaan, koska on käytännön taitaja monissa seuratoiminta asioissa. Hän on ohjannut aktiivisesti aikuisten treenejä. Vetäjänä hän on kannustava, lempeä ja positiivinen ja osaa soveltaa tietotaitoaan taidon teoriasta treeneihin. Juha osallistuu seuran järjestämiin tapahtumiin (kisat, leirit) aina aktiivisesti. Juhan ansiosta Tampereelle saatiin aktiivinen junioritoiminta ja hän ohjaa viikoittain junnujen treenejä. Junnuille häneltä riittää vetäjänä kärsivällisyyttä ja huumorintajua. Lemmetti on antanut merkittävän panoksen myös Suomen Taidon I-II -tason junioriohjaajakoulutuksiin sekä perinteisen Suuren Budoleirin järjestelyihin useiden vuosien ajan.
Antti Korhonen, Kuopion Taidoseura ry
Antti Korhonen aloitti taidon vuonna 2001 ja hyppäsi melko pian jo hallitukseen eli 2003 alkaen. Vedettyjä treenejä Antilla on takanaan reilusti, Antti on jakanut osaamistaan seuraharjoitusten lisäksi myös monenlaisilla leireillä. Seuraa Korhonen luotsasi puheenjohtajana vuosina 2009-2014 ja toimii tällä hetkellä rahastonhoitajana. Suomalainen taidokansa muistaa Korhosen varmasti monista taidon promovideoista ja maajoukkuedustuksista sekä menestyksekkäästä urheilu-urasta kansallisilla ja kansainvälisillä taidotatameilla. Tällä hetkellä Antti Korhonen toimii valmennusryhmän luotsina ja arvokilpailuvuosina myös maajoukkueen valmentajana.
Sami Kumpulainen, Kuopion Taidoseura ry
Sami Kumpulainen on Kuopion Taidoseuran työmyyrä. Hän on toiminut seuran puheenjohtajana neljä vuotta ja hallituksessa mm. rahastonhoitajana vuodesta 2003 lähtien. Kumpulainen vetää tällä hetkellä pääsääntöisesti värillisten treenit seurassa ja luotsaa seuraa savolaisella letkeydellä kohti Suomisportia. Kumpulaisen panos seuralle on ollut merkittävä. Kilpailutatamit eivät myös ole vieraat ehkä enemmän seuratoiminnassa enemmän nähdyllle Kumpulaiselle. Kumpulainen on kisaillut Kuopion joukkueessa joukkueiden SM-kilpailuissa useana vuonna ja kilpaili myös kyu- ja ranking-sarjoissa joitakin vuosia.
Jere Anttalainen, Kuopion Taidoseura ry
Jere Anttalainen aloitti taidon Kuopiossa vuonna 1990 ja ensimmäisissä arvokilpailuissa hänet nähtiin Helsingissä pidetyissä MM-kilpailuissa vuonna 1997. Anttalainen tunnetaan ehkä parhaiten pitkästä kilpailu-urastaan, arvokilpailumenestyksestään ja toiminnastaan maajoukkueen kapteenina. Anttalainen on edistänyt taidon tunnettuutta ja näkyvyyttä Kuopiossa erilaisissa näytöksissä ja tapahtumissa. Yksi isoimmista tapahtumista oli v. Kuopion Kaupunginteatterin lavalla oteltu 50 ottelun haaste syksyllä 2016. Huolimatta omasta pitkästä kilpaurastaan Anttalainen on toiminut seurassa hallitustyössä ja treenien vetäjänä niin aikuis-, juniori kuin perheryhmässäkin.
Janne Tomperi, Yliopiston Taido ry
Aloittanut taidon vuonna 1983. Palkittu Suomen Taidoliiton ansioituneena taidokana vuonna 2007 pitkäaikaisesta panoksesta liiton hyväksi niin toiminnanjohtajana, hallituksen jäsenenä (2004-2006) kuin materiaalivaliokunnan kuin kilpailu- ja tuomarivaliokunnankin edustajana. Ollut olennaisesti vaikuttamassa siihen, että taido sai palkatun työntekijän liiton toimistolle 90-luvulla. Tomperi toimi materiaalivaliokunnassa 2000-luvun vaihteessa ja kilpailu- ja tuomarivaliokunnassa jäsenenä ja puheenjohtajana vuosina 2002-2006. Tomperi on Yliopiston Taidon perustajajäsen, toiminut seuran taloudenhoitajana sekä vyökoepuoltajana. Hän on myös Yliopiston Taidon kunniajäsen.
Sari Ollikainen, Sandokai ry
Ollikainen aloitti taidon parissa vuonna 1992. Ollikainen toimi vuodesta 1997 asti aina vuoteen 2007 tiiviisti taidon materiaalien kehittämisen parissa. Hän oli mukana materiaalivaliokunnassa vuosia ja myös Suomen Taidoliiton hallituksessa osan ajasta. Ollikainen on palkittu ansioituneena taidokana v. 2008.
Heikki Pietarinen, Helsingin Taido ry
Pietarinen aloitti taidouransa vuonna 2001 ja tuli mukaan Helsingin taidon päivittäiseen toimintaan hyvin aikaisessa vaiheessa harrastustaivaltaan. Pietarinen on pitkäaikainen seura-aktiivi ja puheenjohtaja Helsingin Taidossa. Rauhallinen, ahkera ja osaava toimija jonka ansiosta seura on isännöinyt useita taidon cup-kilpailuja ja leirejä.
Jyri Pulkkinen, Helsingin Taido ry
Pulkkinen aloitti taidouransa vuonna 2001 ja tuli mukaan Helsingin taidon päivittäiseen toimintaan hyvin aikaisessa vaiheessa harrastustaivaltaan. Pulkkinen on Helsingin junioritoiminnan ilmentymä ja vastuuhenkilö. Pulkkinen on jatkuvasti osaavalla otteella suunnitellut ja kehittänyt seuran junioritoimintaa vastaamaan uusia vaatimuksia ja järjestelmiä. Ollut aktiivisesti mukana myös Kamae-lehden toimittamisessa.
Suomen Taidon pronssinen ansiomerkki
Emmi Rukkila, Kouvolan Taido ry
Emmillä on takana 10 vuotta hallituksen jäsenenä, alkaen hallituksen jäsenenä toimimisesta, nykyään hän toimii seuran rahastonhoitajana. Emmi on nähty myös kilpailuissa ja hän on Kouvolan Taidon kolmas omakasvattama mustavyö ja myös ainoa seuran mustavöinen nainen!
Reija Haara, Järvenpään Taidoseura ry
Reija on toiminut seurassa aktiivisesti useita vuosia joista viimeisimmät kahdeksan vuotta myös seuran hallituksessa, nykyään seuran puheenjohtajana. Reija on myös vastannut yli 12-vuotiaiden alkeiskurssista useamman vuoden ajan sekä ohjaa yleisiäkin harjoituksia aktiivisesti. Reija on myös monelle tuttu näky sonen-sarjojen kisatatameilla.
Markku Reingoldt, Järvenpään Taidoseura ry
Makke on ollut seuran luottopelaaja vuosikaudet ja jaksaa mukana vieläkin, nykyään koko perheen voimin kun nuorimmainenkin aloitti Kids-kurssilla. Makken vetämissä harjoituksissa on myös häivähdys ”vanhaa hyvää aikaa” eli tekemisessä näkyy pitkä taido-kokemus ja jokaiselle asetetaan välillä koviakin haasteita joita ylittää, mutta aina hymyssä suin ja pilke silmäkulmassa. Tämän lisäksi Makke on vuosien aikana toiminut seuran luottokuljettajana, milloin kilpailu- tai leirimatkoilla kuin seuran kevät- tai syyskauden päätöstapahtumissa.
Sami Hanhijärvi, Yliopiston Taido ry
Sami on toiminut Yliopiston Taidossa aktiivisesti vuodesta 2003 lähtien, ja seuran taloudenhoitajana 2008-2013. Taloudenhoitajakauden jälkeen Sami on jatkanut seuran tilintarkastajana eikä hymy ole vieläkään hyytynyt. Sami treenaa edelleen, ja seuratoiminnan lisäksi hän on mm. koodannut Helsingin MM-kisojen ilmoittautumispalvelun!
Eero Talvitie, Espoon Taido ry
Talvitie aloitti taidotaipaleensa vuonna 2004. Hän on toiminut pitkään vetäjänä ja aktiivisena harrastajana innostamassa niin uusia kuin vanhoja taidokoita ylittämään itsensä, kokeilemaan uutta ja oppimaan aina vain lisää lajista. Vetäjänä toiminut aktiivisesti niin Suomessa kuin Japanissa niin aikuisten kuin junioreiden ohjaajana. Tämän lisäksi ollut vetäjänä ja järjestäjänä useammallakin leirillä, joista mainittakoon esimerkiksi hengitys-leirit 2012/2013. Leirien järjestämisen lisäksi ollut tärkeänä osana mahdollistamassa Tani-sensein kutsumista Suomeen leirejä ja treenejä vetämään. Leirien järjestämisen lisäksi toiminut useissa tapahtumissa ja leireillä tulkkina ja näin ollen ollut tärkeä tekijä tapahtumien onnistumisen kannalta. Leirien tulkkauksen lisäksi on toiminut materiaalien kääntäjänä ja mikä tärkeintä ollut tärkeänä Taidon tiedon ja sanoman välittäjänä Japanista Suomeen ja maailmalle. Kaiken jo edellä mainitun lisäksi on toiminut myös tuomarina sekä Suomessa, että kansainvälisillä tatameilla.Tämän lisäksi Talvitie on toiminut myös aktiivisesti oman kotiseuransa hallituksessa, niin hallituksen jäsenenä kuin myös useamman kauden seuran puheenjohtajana ja muutenkin aktiivisena seuran kehittäjänä ja toiminnan edistäjänä. Ollut isona osana Espoon kisojen järjestämisessä ja Espoon leirien toteuttamisessa.
Paula Ranttila, Yliopiston Taido ry
Paula Ranttila on aloittanut taidon vuonna 1994. Hän on Yliopiston Taidon perustajajäsen ja toimi pitkään mm. seuran taloudenhoitajana (1999-2006), tilintarkastajana ja treenien vetäjänä. Suomen Taidoliitossa Ranttila toimi hallituksessa ja talousvaliokunnassa vuosina 2006-2009. Ranttila on myös Yliopiston Taidon kunniajäsen.
Johanna Pohjola, Yliopiston Taido ry
Aloittanut taidon 1991 Lahden Sugatassa ja tullut Yliopiston Taidoon vuonna 1998. Palkittu Suomen Taidoliiton ansioituneena taidokana vuonna 2006: Innovatiivinen ja pirteä ote jäsenlehti Kamaen toimittajana 2000-luvun alkupuolella sekä päätoimittajana vuosina 2004-2005. Yliopiston Taidon hallituksessa Pohjola toimi 1999-2001.
Miia Lampén, Porvoon Taidoseura ry
Aloittanut Taidon vuonna 2002. Toimi Yliopiston Taidon puheenjohtajana 2006-2007 (hallituksessa 2003-2004). Siirtynyt Porvoon taidoseuraan 2010 jälkeen, jossa osallistunut myös hallitustyöskentelyyn ja harjoitusten ohjaamiseen. Ohjaa tällä hetkellä myös taaperotaidoa Loviisassa. Miia Lampen oli myös avainroolissa, kun Porvoon Taidoseura järjesti ensimmäiset kilpailunsa vuonna 2013. Porvoon Taidoseura kuvaa Lampenia sanalla: Korvaamaton. Toiminut tuomarina kansallisissa kilpailuissa kausina 2016-2018.
Laura Pellikka, Nummelan Kumakai ry
Yliopiston Taidon hallituksessa 2007-2011, lisäksi toiminut Suomen Taidoliiton hallituksessa vuosina 2013-2015. Pellikalla on takanaan erittäin menestyksekäs kilpaura ja sen myötä hän on tuonut paljon näkyvyyttä lajille. Pellikka on arvokilpailuvuosien välillä toiminut myös tuomarina vuodesta 2014 lähtien. Pellikka on kouluttautunut valmentajana URVA-koulutuksessa ja jakaa osaamistaan nuorten päävalmentajana ja naisten valmentajana. Pellikka on myös ohjannut useita leirejä ja koulutuksia ja ollut aktiivisesti kehittämässä taidon koulutustoimintaa toimiessaan liiton hallituksessa. Pellikka ohjaa harjoituksia edelleen säännöllisesti.
Aki Peltola, Nummelan Kumakai ry
Aki Peltolan taidoura alkoi Kuopion Taidoseurasta v. 2001, josta mies siirtyi Yliopiston Taidoon ja edustaa nykyään Nummelan Kumakaita. Peltola on luotsannut valmennusryhmää ja maajoukkuetta viisi vuotta ja katse on suunnattuna jo kotikilpailuihin 2019. Peltola on kouluttautunut kamppailulajien valmentajakoulutuksessa tasolle III. Peltola on osallistunut aktiivisesti koulutusten ja leirien ohjaamiseen seuraharjoitusten luotsaamisen lisäksi.
Piia Luttinen, Saksa
Suomen Taido haluaa palkita Piia Luttisen hänen työpanoksestaan taidotoiminnan vakiinnuttamisesta uuteen maahan. Taidotoiminta alkoi Saksassa Tuomas ja Piia Luttisen toimesta ensimmäisen alkeiskurssin myötä lokakuussa 2011. Piia Luttinen aloitti taidouransa Yliopiston Taidossa vuonna 1999.
Mikko Alaja, Järvenpään Taidoseura ry
Alaja toimi seuran hallituksessa vuosina 2005-2006 ja vuosina 2010-2013. Tämän lisäksi Alaja hoiti seuran vyökoepuoltajan tehtäviä useita vuosia. Lisäksi Alaja on ohjannut seuran harjoituksia jo vuosituhannen ensimmäisiltä vuosilta lähtien.